Tuoko perjantai 13. päivä epäonnea? Vahinkotilastot ja tutkija kertovat, onko uskomuksessa perää
Perjantai 13. päivä tunnetaan taikauskoisten piirissä epäonnen päivänä. POP Vakuutuksen vahinkotilastot ja sosiaalipsykologi kertovat, kannattaako päivää todella pelätä.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
- Lehdistötiedotteet
POP Vakuutuksen vahinkotilastojen mukaan perjantaina 13. päivä tapahtuu hieman enemmän onnettomuuksia kuin viikonpäivinä keskimäärin.
Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että on perjantai 13. päivä vaan perusperjantaista.
”Kaikista vahingoista perjantaisin sattuu yhteensä 15,8 prosenttia, kun keskimäärin viikonpäivien vahinkoprosentti on 14,3. Perjantai on siis hieman onnettomuusalttiimpi päivä kuin vaikkapa torstai. Tämä selittynee muun muassa ajoneuvovahingoilla, joita sattuu viikonlopun alun ruuhkissa”, kertoo POP Vakuutuksen aktuaarijohtaja Erkka Jalonen.
Vahinkotilastojen mukaan perjantai 13. päivä ei siis tuo sen enempää epäonnea kuin muutkaan perjantait. Sääntöön löytyy kuitenkin yksi poikkeus.
”Veneille on sattunut perjantaisin 13. päivä vahinkoja hieman enemmän kuin perjantaisin keskimäärin. Taikauskoisten harmiksi kyse on kuitenkin niin pienestä vahinkotiheyden kasvusta, että se selittynee paremmin säällä”, Jalonen kuittaa.
Itseään toteuttava uskomus?
Miksi uskomus epäonnen päivästä elää yhä 2010-luvulla? Sosiaalipsykologi, tutkija Eemeli Hakoköngäs Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että taustalla on pitkä kulttuurinen perinne, jossa päivään on liitetty epäonnen symboleita.
”Tällaiset symboliset merkitykset eivät hevillä häviä. Esimerkiksi aikuiset voivat vaikka vitsin varjolla kertoa päivän epäonnisuudesta lapsille mutta samalla ylläpitävät uskomusta”, tutkija selittää.
Uskomuksen juuret juontunevat Raamattuun ja Jeesuksen viimeiseen ehtoolliseen, jonka tämä nautti kahdentoista opetuslapsensa kanssa ennen pitkän perjantain ristiinnaulitsemista. Numero 13 on pidetty epäonnenlukuna, sillä se assosioituu esimerkiksi Jeesuksen pettäneeseen Juudakseen ja yleisesti epätäydellisyyteen – onhan täydellisessä vuodessakin vain 12 kuukautta.
Tutkija Hakokönkään mukaan uskomus epäonnesta ei aina ole edes tuulesta temmattu. Pelkäävälle päivästä saattaa muodostua itseään toteuttava uskomus.
”Pelko voi tehdä ihmisistä tavanomaista varovaisempia ja huolestuneempia, mikä paradoksaalisesti voi lisätä vahinkoalttiutta, kun ihmisten toimintaan ja arkirutiineihin liittyvä varmuus katoaa. Näin epäonnen päivästä voikin tulla itseään toteuttava uskomus”, Hakoköngäs selittää.
POP Vakuutuksen tai tutkijan mielestä epäonnea ei liiammin kannata pelätä perjantaina 13. päivä.
”Jos jotain kannattaa pelätä, niin viikonlopun jälkeen koittavaa maanantaita. Tilastojemme mukaan se kun on kaikista viikonpäivistä vahinkoalttein – päihittää siis jopa 13. päivä perjantain”, POP Vakuutuksen Jalonen sutkauttaa.
